6.2. Saamelaisten kansallispäivä

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Päivän historiallinen tausta juontaa juurensa vuoteen 1917, jolloin 6. helmikuuta pohjoismaiden saamelaiset sopivat valtionrajojen ylittävästä yhteistyöstä Trondheimin saamelaiskokouksessa. Juhlapäivä on saamelaisten liputuspäivä, lisäksi viranomaiset suositelevat yleistä liputusta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa päivän kunniaksi. Myös lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila on esittänyt, että kaikissa Suomen kouluissa tulisi viettää Saamen kansallispäivää sekä edistää sitä kautta kasvua tietoon ja ylpeyteen EU:n ainoasta alkuperäiskansasta.

Saamelaisten kansallispäivällä on tärkeänä juhlapäivänä mahdollisuus vahvistaa saamelaisten omaa kulttuurista identiteettiään ja yhteisöllisyyttä, toisaalta lisätä muiden tietoa ja mahdollisuuksia tutustua saamelaisuuteen ja saamen kieliin. Koulut eri puolilla Suomea ovat hyvin erilaisia siinä suhteessa, minkä verran luokissa on saamelaisia oppilaita tai opettajia. Sen myötä on tietysti eroja siinä, minkä verran tämä juhlapäivä on oman kielen ja kulttuuriperinteen juhlaa ja kuinka paljon siihen ehkäpä aivan uutena asiana tutustumista. Saamelaisten kansallispäivän juhlinta vaikkapa Inarissa (video juhlapäivän vietosta Inarissa) tai Helsingissä (lyhyt video: Saamelainen Helsingissä) nk. citysaamelaisten keskuudessa voi olla hyvin erilaista kuin siellä, missä saamelaisia asuu hyvin vähän.

Kuinka moni koululainen tietää, että saamelaiset ovat koko EU:n ainoa alkuperäiskansa ja että saamelaisia lasketaan olevan eri maissa yhteensä noin 75 000 ja Suomessa noin 7000-10 000? Kieliäkin on monia, kaikkiaan kymmenkunta. Pelkästään Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Monet saamelaiskielet ovat vakavasti uhanalaisia ja elinvoimaisimpienkaan kielten asema ei ole täysin huoleton. Saamenkielten puhujat lasketaan yleensä kymmenissä ja sadoissa. Pohjoissaame on puhujamäärältään suurin ja sitä puhuu äidinkielenään noin 10 000 saamelaista. Yhteensä saamelaiskielten puhujia lasketaan olevan noin 30 000-40 000.

Olemme koonneet tähän vinkkejä erityisesti niihin päiväkoteihin ja kouluihin, joissa saamelaisuus ei ole oppilaille itselleen ennestään kovin tuttua.

Lisämateriaalia:

Videot ja elokuvat:
Saamelaisten syrjintäkysymyksiä sekä kielellistä sekä kulttuurista vaientamista on tuotu esiin esimerkiksi dokumenttielokuvien avulla. Ylen elävästä arkistosta löytyy pätkä: Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi? (7min. 15s) Otos on vuonna 2011 valmistuneesta dokumentista Suomi tuli saamenmaahan.

Koko dokumentti kannattaa myös katsoa:  Suomi tuli saamenmaahan (42 min.)

Saamenkielistä ja niiden erilaisista merkityksistä puhujilleen löytyy hieno kokoelma lyhytdokumentteja Sano se saameksi-sivustolta. Valmiita pohdintakysymyksiä dokumenttien teemoista keskusteluun löydyy opettajan oppaasta.

 

Musiikki:
Inarilainen Anna Morottaja on yksi inarinsaamelaisen Livdeperinteen tärkeitä elvyttäjiä. Löydätte hänen haastattelunsa täältä.

Livde- ja joikutaiteilija Anna Morottaja joikaa Helene Schjerfbeckin Toipilaan Inarissa.

Kuunnelkaa Palefacen ja pohjoissaamenkielellä räppäävän Ailu Vallen (feat.) biisi:  Jostain paljon kauempaa. Taustalla kuullaan myös Nils-Aslak Valkeapään joikua. Ailu Vallen räppiin pääsee tutustumaan myös esimerkiksi täältä.

Muita eri aikoina tunnetuksi tulleita saamelaisia muusikoita, joiden tuotantoon kannattaa tutustua ovat mm. Ulla Pirttijärvi, Wimme Saari, Angelin tytöt, Ailu Valle, Nils-Aslak Valkeapää.

 

Lisätietoa ja lukuvinkkejä:
Hurinapaja-blogi, josta löydät monipuolisen ja hyvän linkki-, ja kirjalistan

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia, monitieteinen ja monikielinen verkkotietokirja saamelaisista, saamelaiskulttuurista ja -kielistä.

 

Maailmankoulun matkalaukut:
Maailmankoulun  Moninainen Suomi- virtuaalilaukussa ravistellaan suomalaisuutta vähemmistöjen ja moninaisuuden näkökulmista. Yksi virtuaalilaukun teemoista on saamelaisuus. Laukku sisältää tuntisuunnitelmia/työpajaohjeita monipuolisine tehtävineen ja materiaaleineen.

Oulussa voit myös lainata Sápmi – saamelaiset matka-arkkun Mäntylä-Snellmanin päiväkodista. Yhteyshenkilö lainaukselle Maila Vaarala (maila.vaarala@ouka.fi, 044-7036930).

Rauhankasvatusinstituutti
Toinen Linja 17, 3 krs.
00530 Helsinki
maailmankoulu@rauhankasvatus.fi

Kasvata rohkeasti
aktiivisia maailmankansalaisia!

Ota meihin yhteyttä

Jos sinulla on kysyttävää, niin voit lähettää sähköpostia täältä.

Start typing and press Enter to search