6.2. Saamelaisten kansallispäivä

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Päivän historiallinen tausta juontaa juurensa vuoteen 1917, jolloin 6. helmikuuta pohjoismaiden saamelaiset sopivat valtionrajojen ylittävästä yhteistyöstä Trondheimin saamelaiskokouksessa. Juhlapäivä on saamelaisten liputuspäivä, lisäksi viranomaiset suositelevat yleistä liputusta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa päivän kunniaksi. Myös lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila on esittänyt, että kaikissa Suomen kouluissa tulisi viettää Saamen kansallispäivää sekä edistää sitä kautta kasvua tietoon ja ylpeyteen EU:n ainoasta alkuperäiskansasta.

Saamelaisten kansallispäivällä on tärkeänä juhlapäivänä mahdollisuus vahvistaa saamelaisten omaa kulttuurista identiteettiään ja yhteisöllisyyttä, toisaalta lisätä muiden tietoa ja mahdollisuuksia tutustua saamelaisuuteen ja saamen kieliin. Koulut eri puolilla Suomea ovat hyvin erilaisia siinä suhteessa, minkä verran luokissa on saamelaisia oppilaita tai opettajia. Sen myötä on tietysti eroja siinä, minkä verran tämä juhlapäivä on oman kielen ja kulttuuriperinteen juhlaa ja kuinka paljon siihen ehkäpä aivan uutena asiana tutustumista. Saamelaisten kansallispäivän juhlinta vaikkapa Inarissa (video juhlapäivän vietosta Inarissa) tai Helsingissä (lyhyt video: Saamelainen Helsingissä) nk. citysaamelaisten keskuudessa voi olla hyvin erilaista kuin siellä, missä saamelaisia asuu hyvin vähän.

Olemme koonneet tähän vinkkejä erityisesti niihin päiväkoteihin ja kouluihin, joissa saamelaisuus ei ole oppilaille itselleen ennestään kovin tuttua.

Kuinka moni koululainen tietää, että saamelaiset ovat koko Eu:n ainoa alkuperäiskansa ja että saamelaisia lasketaan olevan eri maissa yhteensä noin 75 000, Suomessa noin 7000-10 000? Kieliäkin on monia, kaikkiaan kymmenkunta. Pelkästään Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Monet saamelaiskielet ovat vakavasti uhanalaisia ja elinvoimaisimpienkaan kielten asema ei ole täysin huoleton. Saamenkielten puhujat lasketaan yleensä kymmenissä ja sadoissa. Pohjoissaame on puhujamäärältään suurin ja sitä puhuu äidinkielenään noin 10 000 saamelaista. Yhteensä saamelaiskielten puhujia lasketaan olevan noin 30 000-40 000.

Sano se saameksi-sivusto on projekti, joka haluaa tehdä saamenkielten elvytystyötä verkkomateriaalien avulla. Sivustolta löytyy esimerkiksi ensimmäinen moderni suomi-pohjoissaame fraasisanakirja, jonka avulla voi kuunnella ja opetella erilaisia sanoja ja lauseita arkitilanteisiin. Sanakirja on tehty vastaamaan käyttäjiensä tarpeita ja kolmannes fraaseista onkin kerätty mukaan sosiaalisen median kautta. Mukana on siis tutut perustervehdykset, numerot ja värit mutta myös hauska mahdollisuus oppia vaikkapa fraasit:” Onpa makee saamenpuku!” ja ”Mikset itsekin kasvattaisi viiksiä?” pohjoissaameksi.

Sivustolta löydät myös runsaasti muuta mielenkiintoista materiaalia saamelaisten kansallispäivän, saamelaisuuden ja saamen kielten käsittelyyn opetuksessa. Kuunnelkaa saamelaisten kansallishymni, tutustukaa siihen, mikä merkitys saamenpuvulla on kantajalleen ja mitä tarkoittaa, jos sinut joikataan. Nämä löytyvät sivulta: Pikaopas saamelaiskulttuuriin

Suohpanterror on saamelaisista koostuva taiteilijaryhmä, joka käyttää julistetaidetta ja performanssia kiinnittääkseen huomion Suomen alkuperäiskansan saamelaisten asemaan. Tutustu heidän sivustollaan julisteisiin ja artkkeleihin. (Yläkouluille ja toiselle asteelle)

 

Lisävinkkejä opetukseen

Varhaiskasvatus ja alakoulu

Sano se saameksi -sivustolta kannattaa avata fraasisanakirja, josta voitte kuunnella ja harjoitella pohjoissaameksi vaikkapa tervehdyksiä, numerot yhdestä kymmeneen ja värit, tai etsiä hakutoiminnolla teitä kiinnostavia fraaseja.

Alakouluikäisten kanssa kannattaa myös tutustua lyhytdokumenttiin, joka kertoo inarinsaamelaisesta Heli Huovisesta ja hänen työstään kielen parissa. Ottakaa samalla selvää, mikä on Helin lempifraasi ja miksi Heli toivoo, että mahdollisimman moni opiskelisi inarinsaamea.

Tutustukaa myös saamenkieliseen Unna Junná -lastenohjelmaan. Ohjelmasta pääsee katsomaan pätkiä Elävästä Arkistosta täältä.

Saamelaisia, suomeksi käännettyjä lastenkirjoja ovat esim. Puolatyttö (Paadar-Leivo) ja Tuuru-karhu ja eläinlääkärin lasku (Holmberg), Seitsemän veden joiku (Gaski ym.), Noidan laulu (Widmark) ja Lentonoidan poika (Aikio).

Saamen lippuun ja lipun värien merkityksiin liittyen löytyy pieni hieno video. Lipun värityspohja löytyy täältä. Myös erilaisiin saamenpukuihin löytyy värityskuvia. Etsikää vaikkapa google-kuvahaulla oikeat värit eri pukuihin.

 

Yläkoulu, lukio ja toinen aste

Sano se saameksi-sivustolta löytyy hieno opettajanopas, jossa on valmiita tehtäviä ja pohdintakysymyksiä opetukseen. Oppaan tehtävät sopivat hyvin mm.  äidinkielen, historian ja elämänkatsomuksen tunneille ja niistä voi koostaa useammankin tunnin kokonaisuuden.

Kuunnelkaa vaikkapa aamunavaukseksi Pauliina Feodoroffin kirjoittama vahvatunnelmainen ja herättelevä kuunnelma, jossa kirjoittaja pohtii ihmisenä olemista, saamelaisuutta ja identiteettiään: Miksi minä olen sellainen kuin olen? Miksi sinä olet sellainen kuin olet? Miten minusta tuli minä ja sinusta sinä, meistä me? (10 min.)

Identiteettiään ja saamelaisuuden merkitystä itselle pohtivat myös tämän dokumenttivideon (n. 7 min) city-saamelaiset nuoret.

Minä ja saamenpukuni-verkkonäyttely esittelee 13 erilaista saamenpukua ja niiden mielenkiintoiset tarinat. Etsikää tarinoista näkökulmia ja pohdintoja siitä, mitä erilaisia merkityksiä saamenpuvuilla on tähän näyttelyyn osallistuneille saamelaisille.

Tutustukaa oppilaiden kanssa saamelaiskäräjien verkkosivuille ja etsikää esimerkkejä siitä, miten saamelaiskäräjät pyrkii turvaamaan saamelaisen alkuperäiskulttuurin säilymisen ja kehittymisen ja minkälaisista asioista saamelaiskäräjillä päätetään.

Kuunnelkaa Palefacen ja pohjoissaamenkielellä räppäävän Ailu Vallen (feat.) biisi:  Jostain paljon kauempaa. Taustalla kuullaan myös Nils-Aslak Valkeapään joikua. Ailu Vallen räppiin pääsee tutustumaan myös esimerkiksi täältä.

Musiikilla on vahvat vaikutusmahdollisuudet myös ennakkoluulojen ja stereotypioiden purkajana. Lukekaa oppilaiden kanssa tämä Ylen juttu. Se kertoo Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston Ailu Vallelta tilaamasta kappaleesta ja tarpeesta puuttua saamelaisiin kohdistuvaan syrjintään ja ennakkoluuloihin. Ailu Vallen räpin voitte kuunnella täältä. Kuuntelutehtävänä oppilaita voi haastaa poimimaan tekstistä mahdollisimman monta stereotypiaa, joihin siinä viitataan. Kuuntelun jälkeen kannattaa jatkaa vielä yhteistä keskustelua siitä, mitä vaikutuksia näillä stereotypioilla voi olla, miksi ne loukkaavat ja ovat monella tapaa vahingollisia. Jos teillä on mahdollisuus syventyä tähän teemaan lisää, löydätte luettavaa saamelaisuuteen liitettävien stereotypioita viljelevän huumorin ongelmallisuudesta ja kulttuurisesta omimisesta esimerkiksi tästä ja täältä. 

Lukekaa Suomen Saamelaisnuoret Ry:n puheenjohtaja Anne-Maria Maggan haastattelu”Anne-Maria, 26, on ylpeä juuristaan, saamelaisia syrjitään yhä” Haastattelussa Anne-Maria Magga nostaa esiin mm. saamelaisten kohtaamia syrjintää koskevia kysymyksiä, tärkeimpänä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia turvaavan ILO 169-sopimuksen, jota Suomi ei ole ratifioinut. Lisätietoa saamelaisista alkuperäiskansana linkittyen ihmisoikeuksiin sekä ILO 169-sopimukseen voitte lukea esimerkiksi täältä.

 

Lisämateriaalia

Videot ja elokuvat:
Saamelaisten syrjintäkysymyksiä sekä kielellistä sekä kulttuurista vaientamista on tuotu esiin esimerkiksi dokumenttielokuvien avulla. Ylen elävästä arkistosta löytyy pätkä: Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi? (7min. 15s) Otos on vuonna 2011 valmistuneesta dokumentista Suomi tuli saamenmaahan.

Koko dokumentti kannattaa myös katsoa:  Suomi tuli saamenmaahan (42 min.)

Saamenkielistä ja niiden erilaisista merkityksistä puhujilleen löytyy hieno kokoelma lyhytdokumentteja Sano se saameksi-sivustolta. Valmiita pohdintakysymyksiä dokumenttien teemoista keskusteluun löydyy opettajan oppaasta.

Musiikki:
Inarilainen Anna Morottaja on yksi inarinsaamelaisen Livdeperinteen tärkeitä elvyttäjiä. Löydätte hänen haastattelunsa täältä.

Livde- ja joikutaiteilija Anna Morottaja joikaa Helene Schjerfbeckin Toipilaan Inarissa.

Muita eri aikoina tunnetuksi tulleita saamelaisia muusikoita, joiden tuotantoon kannattaa tutustua ovat mm. Ulla Pirttijärvi, Wimme Saari, Angelin tytöt, Ailu Valle, Nils-Aslak Valkeapää.

 

Lisätietoa ja lukuvinkkejä:
Hurinapaja-blogi, josta löydät monipuolisen ja hyvän linkki-, ja kirjalistan

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia, monitieteinen ja monikielinen verkkotietokirja saamelaisista, saamelaiskulttuurista ja -kielistä.

 

Maailmankoulun matkalaukut:
Maailmankoulun matkalaukussa ”Moninainen Suomi” käsitellään saamelaisuutta kielen, musiikin ja toiminnallisten tehtävien kautta. Laukuissa tutustutaan myös muihin Suomen vähemmistö- ja kieliryhmiin.

Oulussa voit myös lainata Sápmi – saamelaiset matka-arkkun Mäntylä-Snellmanin päiväkodista. Yhteyshenkilö lainaukselle Maila Vaarala (maila.vaarala@ouka.fi, 044-7036930).

Rauhankasvatusinstituutti
Toinen Linja 17, 3 krs.
00530 Helsinki
maailmankoulu@rauhankasvatus.fi

Kasvata rohkeasti
aktiivisia maailmankansalaisia!

Ota meihin yhteyttä

Jos sinulla on kysyttävää, niin voit lähettää sähköpostia täältä.

Not readable? Change text. captcha txt

Start typing and press Enter to search