SADUTUS

Ohje

Kerro satu (tai tarina).
Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot.
Lopuksi luen tarinasi
ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat.

Sadutusohjeen tarkempi avaus

KERRO SATU! …  ei muuta aloitusta…
Kehotus – ei kysymys, koska kysyminen ohjaa piiloviestillä vastauksen sisältöä ja pidättää vastuun aloitteentekijällä. Kehotus on avoin pyyntö, joka myös siirtää vastuun tekemisestä toiselle. (Riihelä, 1996, 2001) Lähtökohtaoletus on ettei kertomista tarvitse kenellekään erikseen opettaa, eikä kertoja liioin tarvitse saduttajan valitsemia virikkeitä. Kaikilla ihmisillä on sisäinen luovuuteen pyrkivä oma tarinamaailmansa. (Stern, 1992)

MINÄ KIRJOITAN SEN YLÖS JUURI NIIN KUIN SINÄ SEN KERROT.
Saduttaja kertoo olevansa valmis aktiiviseen kuuntelemiseen ja jakamiseen. Tulevan tarinan ensimmäinen kuuntelija ilmoittautuu. Tarina syntyy ensimmäisen kerran kertojan mielessä ja muuttuu yhteiseksi kun hän kertoo sen ääneen. Kolmannen kerran satu syntyy muuntuessaan puheesta kirjoitukseksi. Yhdessä tekeminen saa käsin kosketeltavan muodon. Yhteisöllisyyteen pyrkiminen on ihmisen perusominaisuuksia (Corsaro 1997, Riihelä 2000), ja sadutusmenetelmä tekee kahden ihmisen tavoitteesta yhdessä koetun tilanteen. Sadutuksen ohje muuttaa perinteistä kasvattaja-, opettaja- ja lapsisuhdetta. Lapsi vie ja aikuinen seuraa ja dokumentoi lapsen haluamalla tavalla. Saduttaja ilmoittaa hyväksyvänsä kertojan valitsemaa tapaa ilmaista itseään, mitään muuttamatta ja mitään lisäämättä. (Karlsson 2000). Menetelmä lisää lapsi- ja kertojakeskeisyyttä ja antaa uusia eväitä kuuntelevalle työn suunnittelulle. (Rutanen 2000).

KUN SATU ON VALMIS, LUEN SEN SINULLE, JA VOIT KORJATA JOS HALUAT.
Lukiessa satu ”ilmestyy” neljännen kerran, nyt kuuntelijan, saduttajan persoonallisuuden värittämänä. Kertojan, lapsen tuottama tieto muuttuu jaetuksi tiedoksi. Tekijänoikeus omaan tarinaan säilyy kertojalla koko ajan. Sadutusmenetelmä tuo myös näkyväksi tiedon dynaamista luonnetta. Henkilökohtainen tieto on esittäjän valitsemasta näkökulmasta aina oikeaa. Kuulluksi tuleminen omien kokemustensa kautta vahvistaa paitsi itsetuntoa myös ryhmäasemaa ja ryhmään kuulumista. (Riihelä 1991). Sadutusmenetelmällä on ryhmäännyttäviä vaikutuksia.

Lisää sadutuksesta

Sadutus korostaa kaiken ikäisten lasten kuuntelua ja osallistuvaa työskentelyä. Sadutus on erinomainen työväline niin käytännön työssä, kehittämisessä kuin tutkimuksessakin. Se on narratiivinen menetelmä, jossa uusi satu tai tarina syntyy kertojan ja saduttajan välillä. Menetelmä sopii kenelle tahansa kulttuurista tai iästä riippumatta. Eniten sadutusta on käytetty pienten ja vähän vanhempien lasten kanssa, mutta sadutus sopii myös nuorille, aikuisille sekä vanhuksille. Sadutusta on käytetty menestyksellisesti vuoden ikäisistä vanhuksiin.

Sadutus poikkeaa perinteisestä sadunkerronnasta siinä, että perinteisen lukija-kuuntelija -asetelman sijaan lapsiryhmän kertoessa aikuinen kirjaa tarinan sellaisenaan ylös ja lukee sen kertojalle, joka tekee satuun korjauksia halutessaan. Sadutuksessa siis kuunnellaan lasta, jolloin lapselle syntyy kokemus läheisyydestä ja turvasta.

Dokumentointivälineenä sadutus toimii esimerkiksi lasten leikkiessä, musisoidessa, tutkiessa tai opiskellessa, jolloin he toimivat aidosti ilman arvioinnin aiheuttamaa painetta. Uusia satuja ja tarinoita voi tehdä milloin, missä ja kuka vain. Tärkeää on, että aikuinen tai muu kirjaava saduttaja on aidosti kiinnostunut kuulemaan, mitä kertojalla on sanottavana ja että hän välittää tämän sanoman myös ilmeillään.

 

Sadutuksessa

  • lapset ja nuoret välittävät ajatuksiaan
  • aikuinen on kuuntelija
  • tärkeää on kuunteleminen ja toisen asemaan asettuminen
  • olennaista on vapaaehtoisuus ja säännöllisyys

 

Sadutus

  • on keksitty ja sitä on kehitelty Suomessa
  • on levinnyt Pohjoismaihin ja muualle maailmaan
  • sopii kaikenikäisille
  • kasvattaa itseluottamusta
  • rohkaisee monipuoliseen ilmaisuun, muiden huomioimiseen ja aloitteellisuuteen

 

Saduttaa voi

  • kahdestaan tai ryhmässä
  • ystävien ja sisarusten kesken
  • vanhempien ja lasten kesken
  • opettajan tai ohjaajan kanssa
  • eri kulttuureista tulevien kanssa
  • vaikka koulussa, päivähoidossa, kerhossa tai kotona
  • milloin ja missä tahansa: ulkona, sisällä, junassa, metsässä, majassa, luokassa

Tutustu Sinun, minun, meidän mango -oppaaseen.
Myös englanniksi My mango, your mango, our mango.

Rauhankasvatusinstituutti
Toinen Linja 17, 3 krs.
00530 Helsinki
maailmankoulu@rauhankasvatus.fi

Kasvata rohkeasti
aktiivisia maailmankansalaisia!

Ota meihin yhteyttä

Jos sinulla on kysyttävää, niin voit lähettää sähköpostia täältä.

Not readable? Change text. captcha txt

Start typing and press Enter to search