Skip to content

21.2. KANSAINVÄLINEN ÄIDINKIELEN PÄIVÄ

Vuonna 1999 UNESCO päätti aloittaa kansainvälisen äidinkielen päivän juhlistamisen joka vuoden helmikuun 21. päivä. Teemapäivänä juhlistetaan kielellistä monimuotoisuutta ja monikielistä opetusta sekä muistutetaan äidinkielen tärkeästä roolista opetuksessa.

Unescon ylläpitämät teemapäivän kotisivut löydät täältä. Sivuilta löytyy runsaasti materiaalia englanniksi.

Vinkit varhaiskasvatukseen ja alakouluille

1. Opiskelkaa toistenne kieliä!

Jos ryhmässänne puhutaan monia kieliä, ottakaapa aikaa helmikuussa siihen, että opiskelette muutamia fraaseja kaikilla ruhmässänne puhutuilla kielillä. Muistamisen tueksi fraaseista voi laatia seinätauluja. Oppilaat voisivat tehdä myös pieniä opetusvideoita toisilleen omien äidinkieliensä sanoista. Tehkää seinälle hienoksi koristeltu taulu, jossa kerrotaan : ”Meidän päiväkodissamme/luokassamme puhutaan näitä kieliä:…” ja listatkaa kaikki osaamanne kielet tauluun.

2. Yleisimmin puhutut kielet ja vähemmistökielet

Opiskelkaa muutamia fraaseja 10 Suomessa yleisimmin puhutulla kielellä. Ne ovat vuoden 2019 olleet: suomi, ruotsi, venäjä, viro, englanti, somali, arabia, kurdi (kurmanji), persia (farsi) ja kiina.

Onko luokassanne saamenkielien, romanikielen, tataarin tai viittomakielen puhujia? Opiskelkaa yhdessä näitä vähemmistökieliä.

  • Sano se saameksi -sivustolta kannattaa avata fraasisanakirja, josta voitte kuunnella ja harjoitella pohjoissaameksi vaikkapa tervehdyksiä, numerot yhdestä kymmeneen ja värit, tai etsiä hakutoiminnolla teitä kiinnostavia fraaseja. Saamenkielistä löytyy lisää opetusvinkkejä myös täältä.
  • Turun kielitivoli -hankkeessa on kehitetty hauska kielipassi, jota voi käyttää alakouluikäisten ja päiväkotilaisten kanssa helppojen perusasioiden opiskeluun kielissä. Passiin merkityt kielet ovat: suomi, ruotsi, englanti, ranska, saksa ja venäjä, mutta mukaan voi liittää omassa luokassa puhuttuja äidinkieliä mielin määrin. Kielireppu-sivustolta löydät oppaan, jossa on ohjeita kielipassin käyttöön ja kielten esittelyyn.

3. Sadutusta omalla äidinkielellä

Näin sadutat: Tarvitset paperia ja kynän tai tietokoneen ja aitoa kuuntelemisenhalua. Sano lapselle: ”Kerro minulle tarina, niin minä kirjaan sen ylös”. Lapsi saa itse päättää, mistä haluaa kertoa sadun ja miten se etenee. Aikuinen kirjoittaa sanatarkasti kertomuksen muistiin. Välillä aikuinen voi muistin virkistämiseksi lukea siihen asti kerrotun sadun, mutta aikuinen ei muuta eikä korjaa lapsen kertomusta. Mikäli lapsi haluaa, hän voi muuttaa kertomustaan. Lopuksi aikuinen lukee kertomuksen kokonaan ja varmistaa lapselta, että se on kirjattu oikein. Sadun kertojina voi olla yksi tai useampi lapsi. Kirjaajana voi olla myös vaikka ylemmän luokan oppilas.

Äidinkielen päivän kunniaksi olisi hienoa järjestää sadutusta lasten omilla äidinkielillä, jos vain kielitaitoinen kirjuri löytyy. Satuja voi sitten kääntää tarvittaessa.

Yläkoulut ja toinen aste

1. Opiskelkaa toistenne kieliä!
Juhlikaa teidän luokanne kielirikkautta ja kootkaa osaamistanne kielistä esimerkiksi hienoja postereita seinälle tutkittavaksi.

2. Äidinkielen merkityksiä

Mitä merkityksiä äidinkielellä voi olla? Miksi äidinkieli/äidinkielet ovat puhujalleen niin tärkeitä? Mikä merkitys äidinkielellä on oppimisessa, entä identiteetin kannalta? Mitä eri keinoja on uhanalaisten kielten elvyttämiseksi? Pohtikaa näitä kysymyksiä seuraaviiin materiaaleihin tutustuen:

  • Saamenkielistä ja niiden erilaisista merkityksistä puhujilleen löytyy hieno kokoelma lyhytdokumentteja Sano se saameksi-sivustolta. Valmiita pohdintakysymyksiä yhteiseen keskusteluun löytyy opettajan oppaasta.
  • Lisävinkkejä saamenkieliin tutustumiseen löydät myös Maailmankoulun sivuilta teemapäivistä.
  • YLE:n uutinen erittäin uhanalaisen koltansaamen puhujista ja heidän työstään kielen elvyttämiseksi.
  • Romanikieli on vaarassa kadota”-uutinen, jossa on haastateltu romanikielen elvyttäjää Armas Flinkkiä hänen työstään ja romanikielen merkityksestä romaneille.
  • Tutustukaa myös karjalankieliseen verkkolehteen Karjal Žurnualu.

3. Oma ääni kuuluville!

Jokaisella on jotain ainutlaatuista ja tärkeää sanottavaa! Tutustukaa Fotonovela-menetelmään. Fotonovela on tarinoita etelästä ja pohjoisesta, ajatuksenvaihtoa sekä kokemusten ja kertomusten jakamista valokuvien ja tekstien avulla. Fotonovela in English.

Rauhankasvatusinstituutti
Toinen Linja 17, 3 krs.
00530 Helsinki
info@rauhankasvatus.fi

KASVATA ROHKEASTI AKTIIVISIA MAAILMANKANSALAISIA!

Font Resize