3.12. Kansainvälinen vammaisten päivä

YK:n yleiskokous julisti vuonna 1992 kolmannen joulukuuta kansainväliseksi vammaisten päiväksi. YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista hyväksyttiin vuonna 2006. Suomessa sopimus astui voimaan 2016. Sopimus korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa.

Vammaisuus on jo pelkästään terminä rajoitteita kuvaava. Se kuvaa psyykkisen tai fyysisen terveyden rajoitteita, joiden vuoksi henkilö ei pysty elämään täysipainoisesti fyysisessä tai sosiaalisessa ympäristössään. Suomessa viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana vammaisten henkilöiden asema yhteiskunnassa on parantunut palveluiden kehittymisen myötä. Yhteiskunnasta on tullut vähitellen myös esteettömämpi ja saavutettavampi. Tästä huolimatta vammaiset ihmiset kohtaavat jokapäiväisessä elämässä useita esteitä, syrjiviä käytäntöjä ja sosioekonomista eriarvoisuutta. Tämän lisäksi moniperusteinen syrjintä ja eriarvoisuus voi lisätä haasteita arkipäivään. Kielellistä vähemmistöä edustavat ja muut hauraat vammaisryhmät syrjäytyvät palveluista ja sitä myöten yhteiskunnasta vielä muita useammin.

On tärkeää muistaa, että jokaisen, niin vammaisen kuin vammattomankin ihmisen identiteetti muodostuu hyvin monenlaisista tekijöistä. Jokaiselle meille on tärkeää tulla nähdyksi omanlaisenaan yksilönä ja jokaisella on tarve tulla nähdyksi myös vahvuuksiensa kautta.

 

Vinkit varhaiskasvatukseen ja alakouluille

1. Sadut ja tarinat:

Tutustukaa teemaan kuvien ja tarinoiden avulla. Olemme koonneet varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen soveltuvia kirjavinkkejä, joissa käsitellään vammaisuutta tai tuen tarvetta Maailmankoulun kirjalistalle, otsikolla: ”Arjen apu”.

 

Listalta löytyy verkkomateriaalina viittomakielinen kirja: Heinähattu, vilttitossu ja ärhäkkä koululainen. Oli ryhmässä viittomakielisiä tai ei, kirjaan kannattaa tutustua ja lukea sitä yhdessä koko ryhmän kanssa. Se on luettavissa yhtäaikaa sekä viittomakielellä että kuunneltavissa äänikirjana suomen kielellä.

 

Toisena poimintana kirjalistalta suosittelemme Camilla Mickwitzin kuvakirjaa: ”Hei!” (2007). Se on kivasti kuvitettu ja värikäs tarina, jonka avulla voitte luokassa opetella perusviittomia.

 

Yhteistyössä Kynnys ry:n kanssa tehty kuvasanakirja: ”Voihan vammainen” (Saraste & Könkkölä, 2017) esittelee arjen apuvälineisiin ja vammaisuuteen liittyvää sanastoa. Kirjassa seikkailee kuusi 6-11 -vuotiasta lasta, joiden avulla termejä esitellään kiinnostavasti ja lasten tasolla. Kirja on selkokielellä kirjoitettu.  Kirja ei ole tarinan muodossa, mutta sitä voi lukea osina ja tutkia yhdessä esimerkiksi sitä, mitä sanoja jo osaatte ja mitkä ovat uusia. Kirjan lopusta löydätte tärkeän osion siitä, mitä sanoja ei enää nykyään käytetä ja mitkä ovat loukkaavia.

 

2. Inklusiivisempaa kuvastoa värityskuvien avulla!

Kuinka usein elokuvien, sarjakuvien, satujen tai värityskuvien sankarihahmot liikkuvat pyörätuolilla, rollaattorin tai vaikkapa opaskoiran avustuksella? Miten usein päähenkilönä seikkailee vammainen lapsi? Jokainen lapsi tarvitsee kuitenkin varmasti samaistumispintaa kuvien ja tarinoiden maailmasta.

Sue Nuenke on piirtänyt ja koonnut yli 300 inklusiivisen värityskuvan kokoelman nettisivuilleen, inspiraationaan oma pyörätuolilla liikkuva lapsensa ja toive siitä, että lapsille suunnatuissa kuvituksissa huomioitaisiin liikuntavammaiset henkilöt entistä paremmin.

Värityskuvat ovat vapaasti ladattavissa ja printattavissa täältä. Tutkikaa luokassa värityskuvia ja vertailkaa niitä  luokasta löytyviin kuvakirja-ja oppikirjakuviin. Koettakaa löytää kirjojen kuvista eri tavoin liikkuvia henkilöitä ja liikkumisen apuvälineitä. Kuinka monta löydätte?

 

3. Ekosalkku esittelee apuvälineitä

Näkövammaisten nuorten kokoama Ekosalkku esitelee näkövammaisten käyttämiä apuvälineitä. Materiaalipaketti on lainattavissa useissa eri kaupungeissa. Katso lisätietoa ja tilausohjeet.

Näkövammaliiton sivuilta myös löytyy hyviä leikkejä ja harjoituksia, joiden avulla näkevät oppilaat voivat kokeilla liikkumista ilman näköaistin apua. Näitä leikkejä ja harjoituksia voidaan tehdä luokassa yhdessä näkökyvystä riippumatta, ohjeet on tehty niin, että näkevät oppilaat peittävät silmänsä.

 

Vinkit yläkouluille ja toiselle asteelle

1.Vammainen, meikäläinen vai tavis? 

Niillä nuorilla, jotka eivät itse tarvitse apuvälineita tai tukea jonkin vamman tai sairauden vuoksi, saattaa olla iso tarve lisätiedolle ja mahdollisuudelle tarkistaa aiempia tietojaan vammaisuuteen liittyen. Vammaisuuteen voi liittyä paljon stereotypioita, yleistyksiä ja väärää tietoa. Vammaisten ihmisten kohtaamaan syrjintään ja marginalisointiin on tärkeää osata puuttua ja toimia tukena silloin, kun huomaa, että joku jää syrjään tai hänen tarpeensa ei tule kuulluksi. Erityisen tärkeä tavoite on tukea vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia tulla kuulluksi yhteiskunnassamme.

Tutustukaa tämän listan materiaaleihin ja pohtikaa vammaisuuteen liitettäviä stereotypioita ja leimoja. Listatkaa ylös keinoja, miten te voitte luokassanne ja koulussanne edistää yhdenvertaisuutta.

Materiaalit:

Kuka on vammainen, meikäläinen tai tavis? Tällä YouTube-videolla kehitysvmmaisten ihmisten muodostaman järjestön, Me itse Ry:n aktiivi Heikki Suvilehto kuvaa sitä, miten vammainen voi terminä olla myös ikävästi leimaava. Hän kutsuu itseään mielummin meikäläiseksi.

Kannattaa myös lukea Maailman kuvalehden haastattelu Kynnys ry:n aktiivi Amu Urhosesta ja hänen näkemyksistään vammaisuuteen liitettävistä stereotypioista ja tabuista.

Tutustukaa myös näihin taiteilijoihin, urheilijoihin ja muusikoihin!
– Taidekeskus Kettuki
– Suomen vammaisurheilu – ja liikunta Vau
– Pertti kurikan nimipäivät ja euroviisukappale: Aina mun pitää!

 

2.Signmarkin terveiset 

Oikeus tulevaisuuteen-globaalikasvatusoppimateriaali kertoo vammaisten nuorten elämästä Suomessa ja kehitysmaissa.  Materiaali sisältää lukuisia lyhyitä filmejä ja valokuvia tehtävien ohella.

Kannattaa tutustua ainakin osioon: ”Oikeus koulutukseen”, joka on koulumaailmaa  ja opiskelua käsittelevä. Linkin takaa löydät muun muassa suomalaisen räppärin Singnmarkin haastatteluvideon sekä valmiita oppitunnille soveltuvia tehtäviä aiheeseen liittyen. Kuunnelkaa myös YouTubesta Signmarkin kappale Carl Oscar Malm, joka kertoo suomalaisesta kuurojen oikeuksien puolustajasta.

 

3. Kansalaisjärjestöt ihmisoikeustyössä

Tutustukaa Kynnys ry:n toimintaan. Se on eri tavoin vammaisten ihmisten oma perus- ja ihmisoikeusjärjestö. Ottakaa selvää, millaisin keinoin järjestö edistää vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia ja mitä tavoitteita Kynnys ry pitää tärkeänä ihmisoikeustyössä.

Ottakaa selvää myös Ei myytävänä! -kansalaisaloitteesta ja siitä, miten palveluiden kilpailutus haastaa vammaisten ihmisten oikeutta osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Tänne on koottu kokemuksia ja käytännön esimerkkejä tilanteista, joissa ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuustyötä vielä kovasti tarvitaan.

 

Videoita: 
Think big – overcome barriers (eng.  vähän kieltä) Useita lyhytfilmejä peräkkäin.
Because who is perfect? Video sopii keskusteluun vammaisuudesta ja kauneusihanteista. Kohderyhmänä lukio ja toinen aste.
Saagalla on oikeus löytää oma tulevaisuutensa Video sopii keskusteluun vammaisten oikeuksista ja siitä miten suhtautua vammaisuuteen. Kohderyhmänä yläkoulu, lukio ja toinen aste.
Samu on ysiluokkalainen muiden joukossa Video sopii keskusteluun vammaisten osallisuudesta. Kohderyhmänä yläkoulu, lukio ja toinen aste.
Kysy vammaiselta Video käsittelee kysymysten kautta vammaisiin kohdistuneita ennakkoluuloja. Kohderyhmänä lukio ja toinen aste.
Tarinoita esteettömyydestä Videoita käsittelevät esteettömyyttä harrastusten ja arjen tarinoiden kautta. Kohderyhmänä lukio ja toinen aste.

 

Lisämateriaalia

Yk:n International Day of People with Disability -sivut

Rauhankasvatusinstituutti
Toinen Linja 17, 3 krs.
00530 Helsinki
maailmankoulu@rauhankasvatus.fi

Kasvata rohkeasti
aktiivisia maailmankansalaisia!

Ota meihin yhteyttä

Jos sinulla on kysyttävää, niin voit lähettää sähköpostia täältä.

Start typing and press Enter to search