Skip to content

21.9. Kansainvälinen rauhanpäivä

Kansainvälinen rauhanpäivä (The International Day of Peace) on omistettu rauhan vahvistamiselle niin kansojen sisällä kuin niiden välilläkin. Rauhanpäivän ajaksi toivotaan kaikkien konfliktien, väkivallan ja sotimisen taukoavan 24 tunniksi. YK soittaa päivän kunniaksi rauhankelloja. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto ovat Agenda 2030 -tavoitteissa tavoite numero 16. 

Rauhaa ei ole pelkästään sodan puuttuminen vaan väkivallaton ja oikeudenmukainen elämä. Rauhanomaisessa yhteiskunnassa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikilla on pääsy oikeuspalveluiden pariin. Rauha edesauttaa kestävää kehitystä ja samaan aikaan kestävän kehityksen tukeminen edistää rauhaa.

Rauhaa voi olla valtioiden kesken ja niiden sisällä. Valtioiden välillä rauha näkyy luottamuksellisina valtioiden välisinä suhteina sekä toimivana kansainvälisenä yhteistyönä. Joskus rauhan tieltä täytyy ratkaista konflikteja tai muita ristiriitoja. Kaikkein rauhanomaisin keino ratkaista keskinäiset ongelmat on puhua yhdessä.

“If you want to make peace, you don't talk to your friends. You talk to your enemies."
Moshe Dayan

Valtion sisällä yhteiskuntarauhan toteutuminen näkyy kansalaisten yhdenvertaisena kohteluna, tasa-arvona ja yhtäläisinä vaikuttamisen mahdollisuuksina. Jotta ihmiset pystyvät elämään keskenään ja itsensä kanssa rauhassa, heidän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeensa täytyvät olla riittävässä määrin tyydytettyjä. Ihmisten täytyy siis voida tarpeeksi hyvin, jotta yhteiskunta voi voida hyvin.

”Niin kuin maa kasvaakseen tarvitsee sadetta ja aurinkoa, niin myös ihmisen kasvu vaatii vapautta, tietoa ja kauneutta.”
Katri Vala

Rauhanpäivän taustaa

YK:n yleiskokous perusti kansainvälisen rauhanpäivän vuonna 1981, jolloin rauhanpäiväksi määritettiin syyskuun kolmas tiistai. Vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskujen jälkeen YK:n yleiskokous päätti siirtää rauhanpäivää vietettäväksi joka vuosi 21. syyskuuta.

Mitä rauhankasvatus on?

Rauhaan kasvaminen on kasvua globaalin vastuunsa tuntevaksi ja yhdenvertaisuutta sekä väkivallattomuutta edistäväksi maailmankansalaiseksi. Opettajat, nuorten kanssa toimivat sekä muut kasvattajat voivat toimia rauhankasvattajina omassa työssään käyttäen apuna monenlaisia työmenetelmiä. Rauhankasvatuksen tunnistaa siitä, että toiminnalla tavoitellaan rauhan toteutumista tai rauhan osa-alueiden, kuten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista.

Rauhankasvatus on myös rauhankulttuurin rakentamista. Käytännössä rauhankulttuurin rakentaminen tarkoittaa esimerkiksi kykyä havaita syrjintä ja puuttua siihen rakentavasti, valtarakenteiden ja normien näkyväksi tekemistä sekä yksilöiden ja ryhmien välisten konfliktien väkivallatonta ratkaisemista.

Rauhankasvatuksen lähtökohtana on vahvistaa kaikissa ihmisissä olevaa rohkeutta toimia oikeudenmukaisuuden puolesta.

Osana globaalia rauhanliikettä rauhankasvatuksella rakennetaan väkivallatonta ja yhdenvertaista maailmaa.

Rauhankasvatusinstituutti
Toinen Linja 17, 3 krs.
00530 Helsinki
info@rauhankasvatus.fi

KASVATA ROHKEASTI AKTIIVISIA MAAILMANKANSALAISIA!

Font Resize