Skip to content

6.2. Saamelaisten kansallispäivä

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Päivän historiallinen tausta juontaa juurensa vuoteen 1917, jolloin  pohjoismaiden saamelaiset sopivat valtion rajat ylittävästä yhteistyöstä Trondheimin pohjoismaisessa saamelaiskokouksessa. Juhlapäivä on saamelaisten liputuspäivä, lisäksi viranomaiset suosittelevat yleistä liputusta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa päivän kunniaksi. Myös edeltävä lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esitti, että kaikissa Suomen kouluissa tulisi viettää Saamen kansallispäivää sekä edistää sitä kautta kasvua tietoon ja ylpeyteen ainoasta Euroopan unionin alueella asuvasta alkuperäiskansasta.

Saamelaisten kansallispäivällä on tärkeänä juhlapäivänä mahdollisuus vahvistaa saamelaisten omaa kulttuurista identiteettiään ja yhteisöllisyyttä, toisaalta lisätä muiden tietoa ja mahdollisuuksia tutustua saamelaisuuteen ja saamen kieliin. Koulut eri puolilla Suomea ovat hyvin erilaisia siinä suhteessa, minkä verran luokissa on saamelaisia oppilaita tai opettajia. Sen myötä on tietysti eroja siinä, minkä verran tämä juhlapäivä on oman kielen ja kulttuuriperinteen juhlaa ja kuinka paljon ehkäpä aivan uutena asiana tutustumista.

Kuinka moni oppija tietää, että saamelaiset ovat koko EU:n ainoa virallinen alkuperäiskansa ja että saamelaisia lasketaan olevan eri maissa yhteensä noin 75 000–100 000 ja Suomessa noin 10 500? Kieliäkin on monia– kaikkiaan kymmenkunta. Pelkästään Suomessa on kolme eri kieliryhmää: pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen kieliryhmät. Monet saamelaiskielet ovat vakavasti uhanalaisia ja elinvoimaisimpienkaan kielten asema ei ole täysin huoleton. Saamenkielten puhujat lasketaan yleensä kymmenissä ja sadoissa. Pohjoissaame on puhujamäärältään suurin ja sitä puhuu äidinkielenään noin 10 000 saamelaista. Yhteensä saamelaiskielten puhujia lasketaan olevan noin 30 000–40 000

Lähde: 

www.oktavuohta.com
Ranta ja Kanninen: Vastatuuleen (2019)

Kesto: 4,10 min
Puhe: suomi, pohjoissaame
Tekstitys: ei

Olemme koonneet tähän vinkkejä erityisesti niihin päiväkoteihin ja kouluihin, joissa saamelaisuus ei ole oppilaille itselleen ennestään kovin tuttua.

Lisämateriaalia:

Videot, elokuvat ja pelit:
Saamelaisten syrjintäkysymyksiä sekä kielellistä sekä kulttuurista vaientamista on tuotu esiin esimerkiksi dokumenttielokuvien avulla. Ylen elävästä arkistosta löytyy pätkä: Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi? ⇲ (7 min 15 s) Otos on vuonna 2011 valmistuneesta dokumentista Suomi tuli Saamenmaahan.

Koko dokumentti kannattaa myös katsoa: Suomi tuli Saamenmaahan ⇲ (42 min)

Saamenkielistä ja niiden erilaisista merkityksistä puhujilleen löytyy hieno kokoelma lyhytdokumentteja ⇲ Sano se saameksi -sivustolta. Valmiita pohdintakysymyksiä dokumenttien teemoista keskusteluun löytyy opettajan oppaasta. ⇲

Marja Helanderin ohjaama tanssielokuva Eatnanvulos Lottit – Maan sisällä linnut ⇲ (10 min) tutkii saamelaisalueiden omistajuuden kysymyksiä.

Sukellus saamelaiskulttuuriin -peli ⇲ pyrkii lisäämään nuorten tietoisuutta saamelaisuudesta eri näkökulmin. Tehtävät käsittelevät muun muassa historiaa, nykypäivän ilmiöitä ja henkilöitä, saamenpukua, kulttuurista omimista sekä perinteisiä elinkeinoja.

Musiikki:
Inarilainen Anna Morottaja on yksi inarinsaamelaisen Livdeperinteen tärkeitä elvyttäjiä. Löydätte hänen haastattelunsa täältä ⇲. Katsokaa myös esimerkiksi video, jossa Morottaja joikaa Helene Schjerfbeckin Toipilaan Inarissa ⇲.

Kuunnelkaa Palefacen ja pohjoissaamenkielellä räppäävän Ailu Vallen (feat.) biisi: Jostain paljon kauempaa ⇲. Taustalla kuullaan myös Nils-Aslak Valkeapään joikua. Ailu Vallen räppiin pääsee tutustumaan myös esimerkiksi muiden YouTube-videoiden ⇲ kautta.

Muita eri aikoina tunnetuksi tulleita saamelaisia muusikoita ja yhtyeitä, joiden tuotantoon kannattaa tutustua ovat muun muassa Ulla Pirttijärvi, Wimme Saari, Angelin tytöt, Niillas Holmberg, Solju, Ravggon, Sofia Jannok, Nils-Aslak Valkeapää, Niko Valkeapää ja niin edelleen. 

Lisätietoa ja lukuvinkkejä:
Hurinapaja-blogista löydät monipuolisen ja hyvän linkki- ja kirjalistan ⇲.

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia ⇲ puolestaan on monitieteinen ja monikielinen verkkotietokirja saamelaisista, saamelaiskulttuurista ja -kielistä.

Kukka Rannan ja Jaana Kannisen teos Vastatuuleen (2019) on erinomainen tietopaketti saamelaisten historiasta, kulttuurista ja nykypäivästä.

Maailmankoulun matkalaukut:
Maailmankoulun Moninainen Suomi -virtuaalilaukussa ⇲ ravistellaan suomalaisuutta vähemmistöjen ja moninaisuuden näkökulmista. Yksi virtuaalilaukun teemoista on saamelaisuus. Laukku sisältää tuntisuunnitelmia ja työpajaohjeita monipuolisine tehtävineen ja materiaaleineen.

Oulussa voit myös lainata Sápmi – saamelaiset matka-arkun Mäntylä-Snellmanin päiväkodista. Yhteyshenkilö lainaukselle on Maila Vaarala, maila.vaarala[at]ouka.fi, 050 597 6713

Rauhankasvatusinstituutti
Sturenkatu 11
00590 Helsinki
info@rauhankasvatus.fi

KASVATA ROHKEASTI AKTIIVISIA MAAILMANKANSALAISIA!

Font Resize