Skip to content

SADUTUS

Mikä sadutus? 

Sadutus on menetelmä, johon tarvitaan vain kirjoitusvälineet, kertoja sekä kuuntelija. Sadutus antaa puheenvuoron lapselle tai nuorelle ja kutsuu puhumaan sekä kohtaamaan. Sen avulla voi tutustua paremmin lapseen ja nuoreen, oppia näkemään maailmaa lapsen tai nuoren näkökulmasta sekä luoda uudenlaista vuorovaikutuksen kulttuuria. 

Lähde: Liisa Karlsson

Ohje

Kerro satu (tai tarina).
Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot.
Lopuksi luen tarinasi
ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat.

Sadutusohjeen tarkempi avaus

1.  KERRO SATU! … ei muuta aloitusta…

Kehotus – ei kysymys, koska kysyminen ohjaa piiloviestillä vastauksen sisältöä ja pidättää vastuun aloitteentekijällä. Kehotus on avoin pyyntö, joka myös siirtää vastuun tekemisestä toiselle. (Riihelä, 1996, 2001) Lähtökohtaoletus on ettei kertomista tarvitse kenellekään erikseen opettaa, eikä kertoja liioin tarvitse saduttajan valitsemia virikkeitä. Kaikilla ihmisillä on sisäinen luovuuteen pyrkivä oma tarinamaailmansa. (Stern, 1992)

2. MINÄ KIRJOITAN SEN YLÖS JUURI NIIN KUIN SINÄ SEN KERROT.

Saduttaja kertoo olevansa valmis aktiiviseen kuuntelemiseen ja jakamiseen. Tulevan tarinan ensimmäinen kuuntelija ilmoittautuu. Tarina syntyy ensimmäisen kerran kertojan mielessä ja muuttuu yhteiseksi kun hän kertoo sen ääneen. Kolmannen kerran satu syntyy muuntuessaan puheesta kirjoitukseksi. Yhdessä tekeminen saa käsin kosketeltavan muodon. Yhteisöllisyyteen pyrkiminen on ihmisen perusominaisuuksia (Corsaro 1997, Riihelä 2000), ja sadutusmenetelmä tekee kahden ihmisen tavoitteesta yhdessä koetun tilanteen. Sadutuksen ohje muuttaa perinteistä kasvattaja-, opettaja- ja lapsisuhdetta. Lapsi vie ja aikuinen seuraa ja dokumentoi lapsen haluamalla tavalla. Saduttaja ilmoittaa hyväksyvänsä kertojan valitsemaa tapaa ilmaista itseään, mitään muuttamatta ja mitään lisäämättä. (Karlsson 2000). Menetelmä lisää lapsi- ja kertojakeskeisyyttä ja antaa uusia eväitä kuuntelevalle työn suunnittelulle. (Rutanen 2000).

3. KUN SATU ON VALMIS, LUEN SEN SINULLE, JA VOIT KORJATA JOS HALUAT.

Lukiessa satu ”ilmestyy” neljännen kerran, nyt kuuntelijan, saduttajan persoonallisuuden värittämänä. Kertojan, lapsen tuottama tieto muuttuu jaetuksi tiedoksi. Tekijänoikeus omaan tarinaan säilyy kertojalla koko ajan. Sadutusmenetelmä tuo myös näkyväksi tiedon dynaamista luonnetta. Henkilökohtainen tieto on esittäjän valitsemasta näkökulmasta aina oikeaa. Kuulluksi tuleminen omien kokemustensa kautta vahvistaa paitsi itsetuntoa myös ryhmäasemaa ja ryhmään kuulumista. (Riihelä 1991). Sadutusmenetelmällä on ryhmäännyttäviä vaikutuksia.



Sadutuksessa

  • lapset ja nuoret välittävät ajatuksiaan
  • aikuinen on kuuntelija
  • tärkeää on kuunteleminen ja toisen asemaan asettuminen
  • olennaista on vapaaehtoisuus ja säännöllisyys

Sadutus

  • on keksitty ja sitä on kehitelty Suomessa
  • on levinnyt Pohjoismaihin ja muualle maailmaan
  • sopii kaikenikäisille
  • kasvattaa itseluottamusta
  • rohkaisee monipuoliseen ilmaisuun, muiden huomioimiseen ja aloitteellisuuteen

Saduttaa voi

  • kahdestaan tai ryhmässä
  • ystävien ja sisarusten kesken
  • vanhempien ja lasten kesken
  • opettajan tai ohjaajan kanssa
  • eri kulttuureista tulevien kanssa
  • vaikka koulussa, päivähoidossa, kerhossa tai kotona
  • milloin ja missä tahansa: ulkona, sisällä, junassa, metsässä, majassa, luokassa

Tutustu Taksvärkin Sinun, minun, meidän mango -oppaaseen.

Myös englanniksi My mango, your mango, our mango.

Rauhankasvatusinstituutti
Toinen Linja 17, 3 krs.
00530 Helsinki
info@rauhankasvatus.fi

KASVATA ROHKEASTI AKTIIVISIA MAAILMANKANSALAISIA!

Font Resize